5-vuotta elämäni vedenjakajan jälkeen.

Tähän astisista vuosipäivistä helpoin. Aika tekee tehtävänsä. Toki mietin millainen tyttö sinä tänä päivänä olisit. Uskomatonta, että on jo kulunut 5-kokonaista vuotta. Kohtalosi on kasvattanut minua ihmisenä, itseasiassa todella paljon.

Tällä hetkellä Korona virus sanelee elämäämme ja sen rytmiä. Sinun kuolemaasi en pystynyt estämään enkä myöskään pysty Koronaa pysäyttämään. Emme ole täydellisen turvassa virukselta.

Minä pystyin kuitenkin sanelemaan marssi tahdin kuolemasi ja syntymäsi jälkeen. Sain huutaa keuhkoni pihalle, sain alkaa nauttia elämästä heti kun se tuntui itsestä hyvälle.

Nyt en pysty muuta kuin menemään virran mukana ja toivoa, että jossain vaiheessa joku ojentaa oksan rannalta ja saan luvan jatkaa elämääni oman mieleni mukaan.

Happoradion kappale Silta kiteyttää tämän vuosipäivän ajatukset. Alla pätkä kyseisestä kappaleesta.

" Mut ikävä on vuotava taakka
Se ajassa kevenee
Kunhan kannat sen perille saakka

Mä voin olla silta
Väkevin lankuin rakennettu
Voin olla silta
Yli pimeän virran ojennettu
Mutta sun täytyy ottaa askeleet
Sun on pakko kestää kyyneleet
Sillä kaikki mitä mä voin on olla silta

Meidän täytyä pysyä liikkeessä
Pitää katse siinä, mitä on eessä
Fokus vastarannassa
Pysyy valokeilassa "

Hyvää Syntymäpäivää rakas Saana, vielä tulee päivä kun tavataan, mut ensin meidän täytyy elää. ❤❤❤❤❤