Elämä tosiian rullaa eteenpäin. Itse olen huomannut sen rullaavan aikas nopeasti, vuodet viuhuvat ohitse. Itsehän en ole vanhentunut päivääkään. Heh :). Nuorimmainen poikamme täyttää tänään 3-vuotta. Kolmevuotta sitten alkoi kahden viikon teho rumba. Silloin oli myös surullista aikaa. Olit kotona tai sairaalassa aina olit poissa toisen lapsen luota. Vuoden 2012 juhannus meni sairaalassa. Eikä tänä vuonna 2015, ole myöskään hirveää juhla fiilistä. Viime juhannuksena 2014 rakensimme lampolaa. Silloin odotimme saapuvaksi nelijalkaisia vaaveja. Jos vaikka ensi vuonna juhannuksena 2016. Jos hyvin käy saatamme olla silloin kasvaneet tai kasvamassa yhdellä perheenjäsenellä. Toivon ainakin niin.
-Hanna
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Nyt sain otettua aikaa kirjoittaakseni pikkuveljen odotuksesta. Raskaus ja odotusaika, monelle niin ihanaa ja seesteistä aikaa. Tässä odotuk...
-
Viime viikolla tuli 9kk kuluneeksi kun pikkusisko kasvatti siivet. Paljon on mahtunut matkan varrelle niin ilon kuin surunkin hetkiä. Olen l... -
En ole ennättänyt kirjoittaa Helmikuun jälkeen yhtikäs mitään tänne. Pikkuveljen odotuksessa on ollut myös ongelmaa. Se on syönyt ajatuksilt...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti